Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 24.5.2006

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Rakentavaa EU-kritiikkiä

Kansalaisia Euroopan Unioni ei juuri kiinnosta. Osallistuminen EU-parlamentin valintaan on ollut häpeällisen alhaista. Enemmistö suomalaisista suhtautuu Unioniin kielteisesti. Missään muussa jäsenmaassa EU:n kannatus ei ole niin vähäistä kuin Suomessa.

Runsas kymmenen vuotta sitten, syksyllä 1994, enemmistö kannatti kansanäänestyksessä Suomen liittymistä Euroopan Unioniin. Itse olin tuossa enemmistössä mukana. Jo vuonna 1989 kirjoitin Demariin kolumnin otsikolla "Pelko pois - Suomi EY:n jäseneksi".

Kannatan edelleen EU:ta ja Suomen EU-jäsenyyttä, mutta suhtautumiseni Unioniin ja Suomen EU-politiikkaan on vuosien varrella muuttunut aiempaa kriittisemmäksi.

Kun kansan tuki EU:lle on hiipunut, vika ei ole kansassa, vaikka EU-eliitin puheista niin voisi luulla. Tarpeettoman mahtipontinen hanke - aina nimeä myöten - EU:n perustuslaista ei kansaa kiinnosta. Pieni asiaan vihkiytynyt poliittinen piiri jaksaa kuitenkin pitää asiaa esillä.

Vaikka perustuslaki on jo kahden maan kansanäänestyksissä hylätty, toivoo Suomen eduskunta, että maan hallitus esittäisi eduskunnalle ratifiointia eli paperin lopullista virallista hyväksyntää.

EU tarvitsee kyllä uuden perussopimuksen, johon kootaan nykyiset hajanaiset säännökset. Kun perussopimuksen hyväksyminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden hyväksymistä, on nykyinen ehdotus "kuollut paperi", joka ei sellaisenaan voi tulla voimaan.

Se, että Suomi ratifioisi paperin, ei edistä uuden perussopimuksen syntymistä. Monet asiantuntijat suhtautuvat tähän pikaiseen ratifiointiin epäillen. Heidän joukossaan on mm Tasavallan Presidentti Halonen. Monissa puheenvuoroissa on ratifiointia pidetty vahingollisena perussopimukselle, EU:lle ja Suomen EU-politiikalle.

Vanhasen hallituksen tulisi luopua nykyisen sopimuksen ratifiointisuunnitelmista. Asian käsittely tulisi vähintään lykätä tuonnemmaksi.

Sellaisen sopimuksen ratifiointi, josta tiedetään, ettei se tule voimaan, on mielestäni vastoin Suomen perustuslain henkeä. Se on poikkeus periaatteesta, että eduskunta hyväksyy lakeja ja sopimuksia, joiden oletetaan tulevan voimaan. Eduskunnan lainsäädäntötoimia ei ole aiemmin käytetty poliittisen mielenilmaisun välineenä, kuten nyt suunnitellaan. Päättäjien niin Suomessa kuin EU:ssakin pitää ottaa vakavasti kansalaisten antipatia Unionia kohtaan. Kysymys ei ole vain kansalaisten tietämättömyydestä, kuten usein väitetään. Kyse on todellisesta epäluottamuksesta.

Monet ihmeelliset EU-ilmiöt ruokkivat ja ylläpitävät EU-vastaisuutta ja epäluottamusta. Perustuslain ohella tällaisia asioita ovat mm suunnitelmat Turkin EU-jäsenyydestä, "olemattomien" pyöriäisten valvonta, EU:n byrokratian ja valvonnan viemät kymmenet miljoonat eurot ynnä muut kummallisuudet.

Suomen EU-politiikkaan tarvitaan enemmän kriittisyyttä ja tervettä järkeä. Vain siten voidaan palauttaa kansalaisten luottamus.

Viikon henkilö - Jouni Peltoniemi

Metsäinsinööri Jouni Peltoniemi on Pornaisten johtavia kunnallispoliitikkoja. Hän on mm kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Keskustalainen Peltoniemi oli viime kunnallisvaalien ääniharava.

Jouni jätti talvella pitkäaikaisen työnsä metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana. Hän suunnittelee ryhtyvänsä sosiaalialan yrittäjäksi, joka myy päivähoitopalveluja kunnalle. Verotukseen liittyvistä ja muista syistä hanke on nyt epävarmalla pohjalla.

Olemme olleet vuodesta 1997 alkaen parivaljakkona Pornaisten tarkastuslautakunnan johdossa.

Jouni Peltoniemi on luonteeltaan optimistinen. Hän näkee kunnan ongelmat tilapäisinä ja tulevaisuuden valoisana. Valitettavasti optimismi ei ole toteutunut viime vuosina. Sille ei ole ollut perusteita.

Kainuusta kotoisin oleva Peltoniemi on sopeutuvainen ja joustava poliitikko. Ammattinsa puolesta hän tuntee lähes kaikki kuntalaiset. Hän on itse myös metsänomistaja ja auttoi myös minua pienen oman metsäpalstani hankinnassa.

Risto Kuisma