Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 7.6.2006

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Onko kuntayhteistyö liitosten vaihtoehto ?

Kuntauudistuksen ratkaisuksi on tarjottu kuntien yhteistyötä. Yhteistyö on ollut keino, jolla on torjuttu keskustelua kuntaliitoksista. Kun väestömäärältään pienet kunnat eivät kykene järjestämään palveluja asukkailleen, on esitetty, että nämä kunnat voisivat ostaa palvelut muilta kunnilta tai muodostaa erilaisia kuntayhtymiä.

Yhteistyö on käsite, johon kaikki suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti. Kun esitetään kuntien yhteistyötä, ei sitä juuri kukaan torju, vaan päinvastoin kaikki hymistelevät myönteisesti. Kokonaan toinen juttu on se, voidaanko kuntayhteistyöllä ratkaista ongelmat, jotka johtuvat kunnan koosta.

Yhteistyötä ei kyseenalaisteta, vaikka on käytännön tietoa ja kokemusta siitä, miten kuntien yhteistyö ei ole parantanut palveluja, vaan on johtanut kustannusten nousuun ja huonompiin palveluihin.

Kuntien perustuslaissa turvatulle olemassaololle on kaksi perustetta. Ensimmäinen on palvelujen järjestäminen kansalaisille. Toinen perusjuttu on se, että kunnan asukkailla on mahdollisuus päättävät itse palveluista ja niiden rahoittamisesta. Jos tätä kunnallista itsehallintoa ei pidetä itseisarvona, niin kuntia ei tarvita, vaan palvelut voidaan järjestää tehokkaammin ja tasapuolisemmin valtion toimesta.

Kuntien olemassaolon perustustarkoitus eivät ole palvelut, vaan kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa ja päättää kunnallisista palveluista. Kuntien yhteistyössä nuo kuntalaisten ja heidän edustajiensa vaikutusmahdollisuudet heikkenevät oleellisesti.

Jos kunta ostaa palvelut toiselta kunnalta, päätökset tekee isäntäkunta. Asiaa ei muuta se, vaikka palveluja ostava kunta saisi isäntäkunnan asianomaiseen lautakuntaan muutaman jäsenen.
Päätös- ja ohjausvalta sekä vastuu on lainsäädännön nojalla isäntäkunnan lautakunnalla, hallituksella, valtuustolla ja johtavilla virkamiehillä.

Kun pieni kunta hankkii palvelut yhteistyöllä muilta kunnilta tai kuntayhtymiltä, jää kunnan omien hallintoelimien päätettäväksi tosiasiassa vain laskujen maksaminen ja siihen tarvittavien rahojen kerääminen. Kunnallisesta demokratiasta ei ole jäljellä silloin juuri mitään. Tavallisesti ennen palvelujen ostoa tehdyllä yhteistyösopimuksella yritetään turvata monia tärkeitä asioita kuten palvelupisteiden jääminen omaan kuntaan ja henkilökunnan asema. Myöhemmin palveluja ostavan kunnan asema on heikko; ainoaksi vaikutuskeinoksi jää ostosopimuksen irtisanominen, jos asiat eivät mene toivotulla tavalla.

Samalla tavalla kuin sanalla "yhteistyö" on myönteinen kaiku, on myös sanalla "itsenäisyys". Yhdistymistä naapurikuntaan pidetään
huonona ja sana "pakkoliitos" on mörkö, jolla järkevä keskustelu kunta- ja palvelurakenteen vaihtoehdoista tapetaan.

Kotikuntani Pornaisten itsenäisyys on minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia. Sama asenne on käytännössä kaikilla pornaislaisilla. Palvelujen laajamittainen osto muilta kunnilta ei ole kuitenkaan hyvä ratkaisu itsenäisyyden säilyttämiseen. Pornaisten täytyy itse pystyä tuottamaan ja järjestämään peruspalvelut vähintään nykyisessä laajuudessa. Jo nyt Pornainen ostaa laajasti palveluja naapurikunnilta. Kun kunnan väkimäärä on lisääntynyt huomattavasti, antaa se paremman lähtökohdan itsenäiseen palvelurakenteeseen.

Kuntien pakkoliitoksia en hyväksy. Se ei ole keino ratkaista kuntarakenteen ongelmia. Sen sijaan vapaaehtoiset kuntien yhdistymiset voivat olla hyviä ratkaisuja. Ne ovat parempi keino kuin kunnan tehtävien laajamittainen ulkoistaminen naapurikuntiin.

Keski-Uusimaalla käynnistettiin suurella tohinalla Kuuma-yhteistyö. Yhteistyö on niin hyvä juttu, ettei sitä kukaan tohtinut vastustaa. Nyt on alkanut kuulua soraääniä, kun Kuumasta ei ole tullut muuta tulosta kuin rahanmenoa ja ajanhukkaa. Tällaisenaan Kuuma on melko turhaa puuhailua. Kyseenalaista on, kehittyykö siitä mitään todellista, kuten on toivottu. Järkevältä ratkaisulta tuntuisi uusi, yhteinen Kuuma kunta. Sen ydin olisi Tuusula ja siitä aikanaan irtaantuneet Kerava ja Järvenpää.
Myös Pornaisten kannattaisi mennä tähän uuteen kuntaan mukaan. Muut Pornaisten itsenäisyyden vaihtoehdot ovat yhdistyminen Sipoon tai Porvoon kanssa.

Vaikka kunnan itsenäisyys on tärkeä asia, on samalla, kun sitä puolustaa, varottava astumista ojasta allikkoon.

Viikon henkilö - Kari S. Tikka

Uutinen professori Kari S. Tikan murhasta oli järkyttävä. Se toi mieleen tavallisesta arkielämästä piilossa olevan pimeän ja pelottavan todellisuuden.

Kun opiskelin 1970-luvun alussa Helsingin Yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, kohtasin silloisen finanssioikeuden assistentin, Kari S. Tikan. Hän toimi jo silloin ajoittain vt-professorina. Samoihin aikoihin hän väitteli melko nuorena, alle kolmikymppisenä, oikeustieteen tohtoriksi. Vuonna 1975, vasta kolmekymmenvuotiaana hänet nimitettiin finanssioikeuden professoriksi.

Tuo 1970-luvun alku oli kiihkeintä opiskelijapolitiikan aikaa. Se oli ns taistolaisuuden ja ylipolitisoinnin kulta-aikaa. En muista, että Tikalla olisi ollut noissa riennoissa mitään osuutta. Hän oli jo silloin käytökseltään ja pukeutumiseltaan hienostunut herrasmies; kohtelias, ystävällinen ja huomaavainen. Hän teki tuntemattomin silmin katsottuna hieman etäisen vaikutelman.

Ennen viime viikon traagista tapahtumaa Tikka palveli professorina 30 vuotta. Hän ei vaihtanut virkaa eikä työtä vero-oikeuden professorina. On luonnollista, että hänestä tuli suomalaisen vero-oikeuden kiistaton auktoriteetti.

Kari S. Tikka oli joustava. Hän osasi taidon, jolla selvisi ilman välirikkoa niidenkin kanssa, jotka olivat veroista ja vero-oikeudesta eri mieltä kuin hän itse.

Henkilökohtaisesti en tuntenut häntä erityisen hyvin ja en muistaakseni koskaan kohdannut häntä muissa kuin työasioissa. Kun olen itse ollut erityisen kiinnostunut veroista ja sitä myötä finanssioikeudesta, oli Tikka tästä näkökulmasta tärkeä henkilö. Hän oli myös eduskunnan ja koko julkisen vallan tärkein veroasiantuntija.

Kari S. Tikan synkkä loppu paljastaa, miten ohut on ihmisen ja ihmiskunnan sivistyksen kuori, jonka alla piilee musta maailma. Kari S. Tikka oli poikkeuksellisen älykäs ihminen. Rauha hänen sielulleen.

Risto Kuisma