Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 19.7.2006

Kirjoitan viikoittain kurkistuksen; viikkopäiväkirjan ajankohtaisiin tapahtumiin. Kerron myös viikon henkilöstä. Hän on ihminen, joka on herättänyt syystä tai toisesta huomioni.

Matka Savonlinnaan

Nuoruuden kotikaupunki, Savonlinna, oli lomapaikkamme menneellä heinäkuun helleviikolla. Vierailu siellä vähintään kerran kesässä on ollut jo pitkään vuosittainen perinne.

Lapsuuden paikkoihin palaamisen ohella ohjelmaan kuului oopperaa ja " Kallislahden Poikien" perinteinen tapaaminen.
Savonlinnan Oopperajuhlilla seurasimme kolme oopperaa: Taikahuilun, Tannhäuserin ja Carmenin.

Oopperoita syvensimme Savonlinnan kristillisen opiston "Ooppera tutuksi"- kurssilla. Asuimme, mukana oli myös saksanpaimenkoiramme Bianca, myös opistolla; Mikkolan alakerrassa Ritalanmäellä.

Matka Punkaharjulle Retrettiin kuuluu kesän perinteisiin. Retretin näyttely oli pettymys; ranskalainen Debuffet ei koskettanut. Matka Heinävesi laivalla oli elämys. Jälleen kerran Saimaan kauneus ihastutti ja toi mieleen lapsuuden saarimatkat. Helle kiusasi. Lämpötila vaihteli 30 asteen kahtapuolen. Se on meille liikaa. Torilla ja Luontokeskus Nestorissa käytiin, kaupunkia ja Kallislahtea kierreltiin ja tietysti syötiin paikkakunnan erikoisherkkua, ohutta lihapiirakkaa, joka on nyttemmin saanut kummallisen nimen lörtsy. Mozartin Taikahuilu oli kepeä, Wagnerin Tannhäuser koskettava ja Bizetin Carmen viehättävä, mutta edellisen illan Wagnerin jälkeen jotenkin vaisu.

Oopperassa vaivasi kuumuus sekä niukat ja epämukavat istumaolot. Ahtaus ahdistaa. Jos juhlat haluavat tulevaisuudessakin menestyä ahtaudella ja kuumuudelle tulisi tehdä jotakin. Helteellä katsomossa pitäisi ilman vaihtua. Katoksen liepeitä ylös, niin ongelma on ratkaistu.

Oopperaviikon päätteeksi jäin vielä sunnuntaiseen Kallislahden Poikien tapaamiseen. Työväentalolle meitä kokoontui entisiä ja nykyisiä Kallislahden Viestin urheilukavereita iso porukka juttelemaan ja muistelemaan menneitä.

Perinteiseen yhteislenkkiin en nyt kyennyt osallistumaan. Olen pystynyt vasta aloittamaan aamuiset kävelylenkit koiran kanssa.

Viikon henkilö - Anu Tali

Anu Tali johti kapellimestarina tänä vuonna Savonlinnan Oopperajuhlien Carmen - produktion. Itse oopperaesitys ei erityisemmin minua säväyttänyt, mutta seuraavana aamuna, kun Anu Tali vieraili Opistolla, hän osoittautui karismaattiseksi hahmoksi. Hänestä vielä kuullaan, oli minun ja monen muun kuulijan kommentti reilun tunnin keskustelun jälkeen.

Virolainen Anu Tali on vasta 33-vuotias pieni ja hento nainen. Hän on jo kymmenen vuotta johtanut kapellimestarina omaa kansainvälistä Nordica-orkesteria. Se on täysimittainen sinfoniaorkesteri, jossa on 90 soittajaa 15 eri maasta.

Hän ja kaksoissiskonsa Katri olivat Viron musiikin ihmelapsia. Nykyisin sisko toimii Anun ja orkesterin managerina.

Sillä asenteella, jota Anu Tali osoitti, hän menee pitkälle musiikin saralla.

Risto Kuisma