Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 8.11.2006

Kirjoitan joka viikko kurkistuksen ajankohtaiseen asiaan. Kerron myös viikon henkilöstä.

Onneton DigiTV

Nykyiset analogiset televisiolähetykset loppuvat ensi kesänä. Jos haluaa edelleen katsoa televisiota, pitää hankkia digiboksi tai ostaa sellainen televisiovastaanotin, joka voi ottaa vastaan digilähetyksiä. Digitelevisiot ovat Suomessa kalliita eikä niitä ole juuri markkinoilla. Suomi valitsi digitalisointiin sellaisen harvinaisen teknologian, jota ei yleisesti muissa maissa käytetä. Tästä syystä valmistajat eivät ole kiinnostuneet valmistamaan kohtuuhintaisia HDTV-tasoisia televisioita pelkästään Suomen pienille markkinoille.

Suomen teknologiavalinnan perusteena oli mahdollisuus saada peräti 28 eri kanavaa. On vaikea ymmärtää, mihin me pienenä kansana tarvitsemme niin monta kanavaa, kun suuretkaan eivät niitä tarvitse. Suomen valitsema tekniikka johtaa myös huonompaan kuvaan ja äänenlaatuun kuin muualla. Ääni on jopa huonompi kuin nykyisessä analogisessa televisiossa.

Perusteluna omituiselle ratkaisulle käytettiin mahdollisuutta vuorovaikutteiseen televisioon. Nyt tuosta interaktiivisuudesta ei enää puhuta, koska television lisäksi siihen tarvittaisiin jokaiselle kuluttajille lähetysantenni. Noista epärealistisista suunnitelmista on hiljaisuudessa luovuttu, kun ne on huomattu mahdottomiksi.

Väärästä valinnasta kuluttajat joutuvat maksamaan kalliin hinnan, mikäli haluavat ostaa uuden HDTV-tasoisen digitelevision. Hätäratkaisuna kuluttajalla on mahdollisuus ostaa digiboksi, mutta myös se maksaa ja on hankala käyttää. Lisäksi on erityisen tyhmää se, että Yleisradio yrittää kieltää sairaaloilta, laitoksilta ja vastaavilta keskitetyn digimuuntimen. Kiellon perusteena YLE käyttää keinotekoisesti tekijänoikeuslainsäädäntöä. Kyseenalainen tulkinta tekijänoikeuslaista on johtamassa julkisten verovarojen tarpeettomaan tuhlaukseen, kun sairaalat ja muut laitokset joutuvat ostamaan tarpeettomasti kymmenillä miljoonilla euroilla digibokseja. Sama ongelma on myös hotelleilla ja vastaavilla muilla yrityksillä. Luulen, että YLEn on tältäosin muutettava kantansa tai sitten on eduskunnan puututtava asiaan.

Päätös analogisten TV- lähetysten lopettamisesta on peruttava. Suomen tekemä DigiTV-ratkaisu on otettava uuteen harkintaan. Samalla on selvitettävä, mihin virheellinen vanha päätös perustui. Uusi DigiTV päätös on tehtävä kaikilta osin kuluttajien etujen perusteella. Niiden , jotka teknologiahuumassa tekivät päätöksiä, jotka eivät ole järkeviä, on syytä tunnustaa tosiasiat ja korjata päätökset.

Viikon henkilö - Mikael Jugner

Tutustuin nykyiseen Yleisradioyhtiön pääjohtajaan Mikael Jugneriin, kun hän tuli sos.dem. eduskuntaryhmän palvelukseen vuonna 1996. Ennen kuin hänet valittiin lainsäädäntösihteeriksi, kysyttiin hänestä ja muista hakijoista myös minun mielipidettä. Olin silloin eduskunnan liikennevaliokunnan vastaava ja Jugner toimi valiokuntaryhmämme sihteerinä. Myöhemmin hän eteni urallaan eduskuntaryhmästä erityisavustajaksi ja sitten pääministeri Lipposen avustajaksi.

Ennen valintaa YLE:n pääjohtajaksi Jugner oli Microsoft-yhtiön palveluksessa hoitamassa yhteiskuntasuhteita. Sinne hän siirtyi vähän ennen Lipposen toisen pääministerikauden loppua. Koulutukseltaan Jugner on juristi; Oikeustieteen kandidaatti 1994 ja lisenssiaatti 1998. Yhteiskunnallisen toiminnan hän aloitti opiskelijapolitiikasta. Hän oli sos.dem opiskelijajärjestössä sekä pääsihteerinä että puheenjohtajana. Jugner oli myös Helsingin Yliopiston edustajiston jäsenenä. Hänellä on kokemusta myös Helsingin kunnallispolitiikasta lautakuntatasolta.

Valinta YLEn pääjohtajaksi oli yllätys. Hän kelpasi virkaan, johon hänen entinen esimiehensä Jouni Backman ei kelvannut. Politiikka on ajoittain oikullista sen sai Jugner ja Backman kokea. Elämässä on iloisia yllätyksiä, mutta myös surullisia: melko pian pääjohtajavalinnan jälkeen Mikael Jugnerissa todettiin syöpä. Vasta nelikymppisellä Jugnerillä on paljon työvuosia jäljellä. Jos terveyttä riittää, tuskin hän Ylestä siirtyy eläkkeellä. Minulla Jugnerin kanssa on ollut hyvät välit, mutta jotenkin hän on jäänyt hieman arvoitukselliseksi hahmoksi.

Risto Kuisma