Takaisin     Takaisin etusivu

Kurkistus 23.10.2007

Lipposia tarvitaan

Viime kevään vaalien jälkeinen Matti Vanhasen hallitus näyttää jääneen lepäämään vaalivoiton laakereilla. Hallitukselle työmarkkinakierros tuli ilmeisesti yllättäen. Se ehkä unohtui vaalivoiton ja vallan huumassa. Mitään todellista otetta tulokierrokseen hallituksella ei ole ollut.
Nyt hallitus kauhistelee palkankorotusten tasoa ja pelkää kärjistyvää terveydenhuollon kriisiä. Myöhäistä on kakistella, kun on kakat housussa. Kun hallituspuolueet itse yllyttivät sairaanhoitajia vaatimaan tasokorotusta, olisi olettanut, että hallitus tekee kaikkensa tupon aikaansaamiseksi. Tupo olisi ollut se väline, jolla olisi voitu palkkasuhteita muuttava tasokorotus toteuttaa.

Tupon aikaansaaminen ei olisi ollut helppoa, mutta nyt tilanne on kaikin tavoin vielä vaikeampi. Hallituspuolueet eikä myöskään hallitus voi välttää vastuutaan. Hallituksen tehtävä on hallita, kuten sen nimikin sananmukaisesti kertoo. Hallitus vastaa, että kansalaisten terveyspalvelut turvataan. Tästä vastuusta se ei voi vetäytyä eikä siirtää vastuuta työmarkkinaosapuolille.

Ulospäin hallitus on muutoinkin näyttänyt saamattomalta. Jotenkin porukka on vaikuttanut innottomalta ja hengettömältä. Vielä ei toimettomuudesta ole tullut suurempia takaiskuja, mutta nurkan takana nekin ovat odottamassa.

EU:n sokeripäätös oli jo melkoinen moka. Etelä-Suomen maataloustuista on vaarassa tulla vielä suurempi virhe. Aiheellisesti on lehtien pääkirjoituksissakin kaipailtu Paavo Lipposen kaltaista valtiomiestä, jonka sana painaa myös Euroopan Unionissa.

"Lipposta" tarvittaisiin myös Suomen sisäpolitiikassa ja sos.dem. puolueessa. Lipponen sai aikaan tuloksia. Hän otti vastuuta ja kantoi sen. Hänellä oli lujuutta ajaa oikeita ratkaisuja, vaikka ne eivät olleet aina suosittuja. Hän uskalsi lausua julki myös epämiellyttäviä totuuksia.

Ei Paavo Lipponen tietenkään ollut täydellinen, kuten ei kukaan ihminen. Hän tulee kuitenkin jäämään historian lehdille Kekkosen jälkeisen ajan merkittävimpänä poliitikkona ja valtiomiehenä.

Politiikan valtapeli nostaa liian usein valtaan mukavia ihmisiä pätevien kustannuksella. Ihanne olisi tietysti pätevä ihminen, joka olisi mukava. Kun politiikassa on tehtävä myös ikäviä päätöksiä, niin siinä menettää helposti mukavan miehen tai naisen maineen. Suosion menettämisen pelko on monen huonon päätöksen tai päättämättömyyden syy.

Mukavat ihmiset menestyvät politiikassa. Myös hyvät juonittelijat ja junttaajat menestyvät. He eivät kuitenkaan ole välttämättä niitä kaikkein pätevimpiä päätöksentekijöitä.

Moni menestyy politiikassa vain hyvillä puheilla. Puhe on poliitikon tärkeä työkalu, mutta sillä pitäisi saada myös tuloksia; ja hyviä tuloksia. Puheiden lisäksi tarvitaan myös tekoja. Tekoja ei voi tehdä , jos ei ole ymmärrystä, kokemusta ja pätevyyttä. Pystymetsästä ei tulla hyväksi kansanedustajaksi tai ministeriksi. Ilman ammattitaitoa ei pärjää poliitikkokaan.

Paavo Lipposen tie politiikan huipulle oli pitkä ja mutkikas. Hän ei ole erityisen mukavan miehen tai juonittelijan maineessa, mutta tulokset kertovat miehen arvon. Lipposen hallituksien aika toi hyviä tuloksia. Myös SDP menestyi hänen johtamanaan
.
Risto Kuisma