Takaisin     Takaisin etusivu

Kurkistus 29.11.2007

Oikeita leikkauksia

Poliitikkojen kielessä leikkaus - sanaa käytetään, kun puhutaan menojen tai etujen leikkauksista. Nyt kirjoitan oikeista leikkauksista, jotka sattuvat oikeasti eikä vain mielikuvissa. Näillä sairaalassa tehdyillä leikkauksilla on myös tervehdyttävä vaikutus, mitä kaikilla menoleikkauksilla ei aina ole.

Perheessämme on tänä vuonna tehty kaikkiaan viisi leikkausta sairaalassa ja lisäksi itse olin leikkauksessa vuosi sitten. Kokemusta on kertynyt niin potilaana kuin erityisesti omaisena ja läheisenä.

Tuija leikattiin huhtikuussa Porvoon sairaalassa. Sitä ennen hän oli kärsinyt jo vuosia lonkkavaivoista ja joutunut ennen leikkausta sairaslomakierteeseen. Tuijalla on perinnöllinen alttius lonkkavaivoihin. Uusi lonkan keinonivel päätti vaivat. Kolmen kuukauden sairasloman jälkeen leikattu lonkka oli hyvä ja kivuton.

Vaivat eivät kuitenkaan loppuneet tähän. Toinen lonkka, jossa oli sama vaiva, ärtyi tosi kipeäksi. Syksyllä oli edessä sairasloman vietto leikkausjonossa. Vaikka hän pääsi kiireelliseen jonoon, leikkaus tehtiin vasta marraskuun puolivälissä. Nyt Porvoon sairaalassa tehdystä leikkauksesta on kulunut kaksi viikkoa ja tänään kotisairaanhoitaja tulee poistamaan tikit jalasta. Niitä, tai oikeastaan ne ovat metallihakasia, on yli viisikymmentä.

Jos kaikki menee hyvin, niin helmikuun puolivälissä Tuija on terve ja työkykyinen. Elämänlaatu paranee huomattavasti. Viimeiset pari vuotta ovat olleet särkyjen ja niistä johtuvan unettomuuden vaivaamia. Luonnollisesti Tuija vaivat ovat vaikuttaneet myös minun elämääni.

Tuijan sairaus on rajoittanut myös perheen menoja ja osallistumista. Kotityöt ovat luonnollisesti siirtyneet aiempaa enemmän minun vastuulle. Ei ole liioittelua sanoa, että olen toiminut erityisesti viimeisen puoli vuotta omaishoitajana. Onneksi minulla on ollut siihen aikaa ja mahdollisuuksia.

Noiden viiden leikkauksen tiimoilta on kertynyt myös paljon käytännön kokemuksia terveydenhoidosta ja sairaaloista.

Tuijan leikkaukset tehtiin julkisen terveydenhuollon toimesta. Hän ei ole valittanut muusta kuin kohtuuttoman pitkästä leikkausjonoista. Myös nykyinen "itsepalvelu sairaanhoito ihmetyttää. Potilaan on piikitettävä itseensä veronohennuslääkettä ennen ja jälkeen leikkauksen. Peräti epämiellyttävää minun ja Tuijan mielestä. Alussa yritimme molemmat saada toisen puolison pistämään, mutta ei se onnistunut.

Minut vietiin ambulanssilla talvella 2006 moottoripyöräkilpailuista Porvoon sairaalaan. Siellä minua ensihoidon jälkeen neuvottiin hakeutumaan yksityispuolelle tutkimukseen ja leikkaukseen, kun viikonloppuna ei Porvoossa onnistunut edes hoidon edellytyksenä ollut vammojen kuvaus. Eduskunnan työterveyslääkärin ystävällisellä avulla hakeudun Invalidisäätiön Sairaala Ortoniin. Polvi tutkittiin, kipsattiin ja myöhemmin leikattiin.

Yksityisellä puolella ei ollut jonoja ja tarpeetonta pompottelua. Onneksi minulla oli kilpailulisenssissä vakuutus, joka maksoi yksityisen hoidon kustannukset.
Ortonin lääkäreiden palveluasenne oli kiitettävä ja muukin henkilökunta ystävällistä. Hallintobyrokratia aiheutti sielläkin tarpeetonta vaivannäköä.

Joonas leikattiin tänä vuonna kolme kertaa. Huhtikuussa hän kaatui motocross-harjoituksissa Virossa. Solisluu leikattiin heti seuraavalla viikolla Orto-lääkäreissä Helsingissä. Kilpailulisenssin vakuutus vastasi kustannuksia. Kesäkuussa poika oli jo kilpailukunnossa ja menestyi erinomaisesti.

Syyskuussa sattui sitten kilpailuissa Siilinjärvellä vielä pahempi tapaturma. Nyt toisesta olkapäästä rikkoutui lähes kaikki. Joonasta palloteltiin pari vuorokautta Kuopion Yliopistollisessa Keskussairaalassa ilman mitään järkeä ja tulosta. Vuorotellen häntä oltiin viemässä leikkaussaliin ja toisaalta ambulanssilla Helsinkiin. Sitä mukaan kun lääkäri vaihtui, vaihtui myös hoitosuunnitelma. Loppujen lopuksi ei tehty mitään. Kirjoitin tästä lähes uskomattomasta tapahtumasarjasta jo syyskuun blogissa, joten ei siitä tässä enempää.
Olkapää leikattiin taas tutussa Orto-lääkäreissä.

Orto-lääkäreissä tehtiin Joonakselle marraskuussa vielä kolmas leikkaus, jossa paikkailtiin edelleen olkapäätä ja poistettiin keväällä solisluuhun asetettu metallilevy. Joonas ei ole hoidoista valittanut. Kustannukset on maksanut lisenssivakuutus; Onneksi.

Julkisessa terveydenhoidossa on paljon parantamista. Valta- ja vastuusuhteet ovat ilmeisesti sairaaloissa sekaiset. Päällikkölääkäreillä on mahdollisuus käyttää mielivaltaa ja purkaa huonoa tuulta muuhun henkilökuntaan ja myös potilaisiin.
Voimakas johtohierarkia ilmeisesti estää terveen ajattelun ja vastuunjaon. Johtamisen taso näyttää olevan huonompi kuin yksityisellä sektorilla viisikymmentä vuotta sitten. Hierarkia on jyrkkä kuin menneiden vuosikymmenien armeijassa.

Risto Kuisma