Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 17.1.2007

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen. Kerron myös viikon henkilöstä.

Vaalit tulevat - hallitus vaihtuu

Eduskuntavaalit ovat nousseet jo päivittäiseen julkisuuteen. Viime päivien julkinen puheenaihe on ollut eräiden sosialidemokraattien huoli porvarien yhteistyöstä. En tiedä kuinka todellinen uhka porvarihallituksesta on. En ole lainkaan varma, että keskustelu asiasta lisää demarien kannatusta.

Vaalit ratkaisevat hallituspohjan. Eli kansa ratkaisee. Vaikka kansan äänestyskäyttäytymistä voidaan ennakoida, en itse pidä vaalituloksesta käytävää keskustelua hyvänä vaalityönä. Päinvastoin semmoinen keskustelu luo kuvaa, että puolueita kiinnostaa vain valtapeli ei asiat.

Ei tietysti kannata olla sinisilmäinen. Luulen, että kokoomus ja kepu tekevät yhteisen hallituksen, jos se on molemmille edullista ja vaalitulos antaa siihen mahdollisuuden. Millään etukäteiskeskustelulla tai sopimuksilla tuota vaihtoehtoa ei voi sulkea pois. Se, että hallituspohja on avoin, on oikea ratkaisu. Kansa päättää. Ei demareille joutuminen oppositioon mikään maailmanloppu ole. Tähtäin on tietysti hallitukseen; ei kuitenkaan millä ehdolla hyvänsä. Hallitusohjelma ratkaisee, mutta vielä enemmän vaalitulos ja sen antama voima hallitusneuvotteluissa.

Omalta kohdallani on kokemusta hallitusyhteistyöstä sekä keskustan että kokoomuksen kanssa. Lipposen hallitukset, joissa toisena pääpuolueena oli kokoomus, ovat omissa arvioissani parempia kuin nykyinen keskustajohtoinen Vanhasen hallitus. Tämä paremmuus saattaa johtua pääministerin henkilöstä, muista ministereistä tai sitten hallituksen toimintatavoitteista. Hallitusohjelmien eroista en usko kuitenkaan oman arvioni johtuvan. Sinänsä Vanhasen hallitus on ollut aivan kohtuullinen, vaikka Lipposta olen kaipaillut.

Tuskin vaalien jälkeen hallitusta muodostetaan vain kahden puolueen varaan, vaikka se olisi hyvä ratkaisu, jos sillä tavoin saataisiin kasaan riittävä enemmistö.

RKP asema automaattisena hallituspuolueena tulee asettaa kyseenalaiseksi. En ole lainkaan varma, onko sen hallituksessa olo edes ruotsinkielisten suomalaisten etu. Mikä on RKP:n panos suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen suhteessa sen jatkuvaan vallassaoloon? Onko RKP:n ainoaksi tarkoitukseksi tullut vallassa pysyminen? RKP:n on pitänyt hallituspuolueena myös muiden vaihtoehtojen vähäisyys. Vihreiden ongelmana on ollut epämääräinen poliittinen linja ja epäluotettavuus. Sama vaiva on ollut myös Vasemmistoliitolla. Kristillisiä eivät muut puolueet ole pitäneet edes vakavana vaihtoehtona. Sama koskee myös perussuomalaisia. Muita vaihtoehtoja ei sitten nykyisessä eduskunnassa olekaan. Ei ole tätä taustaa vasten ihme, että RKP:stä on tullut pysyvä hallituspuolue.

Viikon henkilö - Virpa Puisto

Virpa Puisto on minua neljä päivää vanhempi. Eduskunnassa olemme tutustuneet toisiimme 12 vuoden ajan. Virpa on ollut kansanedustajana jo 20 vuotta. Koulutukseltaan hän on erikoissairaanhoitaja, mutta pisimmän työuran hän on tehnyt Ensi-, turva- ja nuorisokodin johtajana Turussa.

Eduskunnassa Virpa Puisto on nyt jäsenenä valtionvarainvaliokunnassa ja sen eri jaostoissa. Hän on Valtiontilintarkastajien puheenjohtaja. Virpa Puisto on myös Parlamenttisen välisen liiton IPU:n Suomen ryhmän johtokunnan jäsen. Leimallisesti Puisto on sosiaalipoliitikko. Hän ei luultavasti pahastuisi, vaikka häntä kutsuttaisiin sosiaalitantaksi.

Virpa Puisto oli aiemmin myös sos. dem. eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja seitsemän vuotta 1996-2003. Virpa Puistosta piti tulla ministeri Lipposen II hallituksen aikaan, mutta hänen miehensä ylivelkaantumisesta syntynyt kohu johti siihen, että asia raukesi.

Virpa Puisto on suorapuheinen ja monen mielestä tämän takia ärsyttävä. Sama " vika " on minullakin . Virpa on myös terävä puhuja ja sanakäyttäjä.

Risto Kuisma