Takaisin

Ei aivan tavallinen tarina

Risto Kuisma on asunut Pornaisten Laukkoskella vuodesta 1993. Kuisman kotitalo kuvan keskellä

Risto ja Tuija Kuisman pojan, Karrin ristiäiset 1968
Maratonin jälkipuintia Tukholmassa 1993

Risto Kuisma on vaikuttanut Pornaisten kunnalliselämässä vuodesta 1996

Lapsuus ja nuoruus

Risto Kuisma syntyi Savonlinnassa vuoden ensimmäisenä päivänä 1947. Isä Martti Kuisma oli Viipurista, äiti Aune os. Arponen Sortavalasta. Risto Kuisman sukujuuret ovat karjalaiset, vaikka hän syntyi Savossa, johon hänen vanhempansa olivat siirtolaisina muuttaneet. Risto oli esikoinen. Nopeassa tahdissa hän sai ensin viisi veljeä ja sitten kaksi siskoa.

Isä Martti oli kirvesmies, metsuri, renki, sisävesilaivan ajomies, oikeastaan varsinainen sekatyömies. Äiti oli ompelija.

Kun Risto Kuisma oli viisivuotias, vanhemmat muuttivat Savonlinnan Miekkoniemeltä Säämingin Kallislahteen. Siellä hän kävi koulunsa. Oppikouluun hänellä ei ollut varaa, vaikka olisi ollut kovat halut. Kesät hän oli töissä kymmenvuotiaasta asti. Kansakoulusta hän pääsi 13-vuotiaana, jolloin aloitti renkipoikana naapuritalossa. Kansalaiskoulun kurssin jälkeen hän pääsi juoksupojaksi värikauppaan Savonlinnaan.

Asevelvollisuuden Risto Kuisma suoritti heti 17-vuotiaana vapaaehtoisena Mikkelissä, Savon Prikaatin kranaatinheitin komppaniassa. Sotilasarvoltaan hän on nykyään vääpeli.

Armeijan jälkeen Risto Kuisma lähti työn perässä Saimaan kanavan rakennustyömaalle. Sieltä hän kulkeutui Kouvolaan ja Kuusankoskelle, jossa oli sukulaisia ja jossa hän tapasi Tuija Sommarbergin, jonka kanssa hän ollut naimisissa lähes 40 vuotta. Kuisma työskenteli renkinä, metsurina, juustonkääntäjänä, konepajaoppilaana, vaahtomuovinleikkaajana, paistajana ja monena muuna.

Työttömänä Risto Kuisma ryhtyi 20-vuotiaana suorittamaan keskikoulua yksityisoppilaana. Kouluneuvos Helvi Honka kannusti jatkamaan samalla tavoin lukion. Ylioppilaaksi Risto Kuisma kirjoitti Kouvolan Lyseosta 26-vuotiaana. Ylioppilaskirjoitukset olivat ainoa aika, jolloin hän kulutti koulun penkkiä.

Maailmanparantajaksi

Risto Kuisma oli työssä Kymin Oy:llä Kuusankoskella. Hän teki kolmivuorotyötä teollisuusvartijana. Kuisma tuli valituksi luottamusmieheksi 22-vuotiaana. Hän innostui ammattiyhdistystoimintaan ja myös poliittiseen työväenliikkeeseen. Kouvolan Työväenyhdistyksen sihteeriksi hänet valittiin 25-vuotiaana ja vuotta myöhemmin puheenjohtajaksi. Kaupunginhallituksen jäsen hänestä tuli 26-vuotiaana.

Ylioppilaaksi tulon jälkeen opiskelu jatkui Helsingin Yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Pari vuotta myöhemmin Kuisma pyydettiin AKT:n lakimieheksi. Hän luopui poliittisesta urasta ja valitsi ammattiyhdistysuran. Juristiksi hän opiskeli edelleen työn ohella ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 29-vuotiaana.

AKT:n puheenjohtajaksi Risto Kuisma valittiin ensimmäisen kerran 1978, 31-vuotiaana. Kaikkiaan hän oli AKT:n puheenjohtajana neljä nelivuotiskautta. Kun hän tuli AKT:n johtoon, se oli heikko ja hajanainen liitto. Kahdenkymmenen vuoden päätoimisen ay-johtajan uran aikana Kuisma toimi monissa kotimaisissa, pohjoismaisissa ja kansainvälisissä ammattiyhdistysliikkeen johtotehtävissä.

Kriisi ja muutos

Marraskuussa 1993 Risto Kuisma ilmoitti, ettei enää halua jatkaa ay-johtajana, vaan kesällä 1994 päättyvä nelivuotiskausi on viimeinen. "Kun jätin ay-liikkeen, ajattelin, että koska olen lähes koko elämäni hoitanut toisten asioita, hoidan nyt omia asioitani. Olin 47-vuotias eli siinä iässä, jossa normaalisti aloitetaan ay-johtajan ura. Perustin oman yrityksen: Työtoimisto Risto Kuisma Oy:n. Pidin itsenäistä yrittämistä parempana ratkaisuna kuin minulle silloin tarjottuja normaaleja työpaikkoja", Kuisma kertoo.

Kansanedustajaksi

Kun tuli tietoon, että Kuisma jättää ay-johtajan tehtävän, monet ihmiset kehottivat ja pyysivät häntä asettumaan ehdokkaaksi seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin. Hän suhtautui puheisiin aluksi huumorilla. Pikkuhiljaa asia tuli vakavammaksi ja hän ryhtyi vähitellen pohtimaan, miksei?

Pyyntöjä kansanedustajaehdokkuuteen tuli monesta puolueesta ja monesta vaalipiiristä. Useat ihmiset rohkaisivat myös perustamaan oman puolueen, josta Kuisma oli 1990-luvulla muutaman kerran puhunut julkisuudessa puolitosissaan. Risto Kuisma asettui ehdokkaaksi kuitenkin perinteisen kaavan mukaan SDP:n listoille Uudenmaan vaalipiirissä, jossa asui. Hän oli 1993 muuttanut Helsingistä maaseudun keskelle Pornaisten Laukkoskelle.

Vuonna 1994 Risto Kuisma kirjoitti elämäkerrallisen Tilinpäätös -kirjan. Heti perään hän kirjoitti toisen kirjan nimeltään "Takaisin terve elämä". Kirja julkistettiin 1995 ja se kertoi alaotsikkonsa mukaisesti Kuisman omista kokemuksista taipaleella irti viinasta, lääkkeistä, tupakasta ja liikakiloista. Kolmas Kuisman kirja "Vesi virtaa ylämäkeen?" painettiin 1998.

Kesällä 1994 Kuisma aloitti Tampereen Yliopistossa oikeustieteen jatko-opiskelijana. Tähtäimenä oli ensin lisensiaatin ja sitten tohtorin tutkinto. Hän sai opinnot hyvään alkuun, mutta kansanedustajavuosina hänellä ei ole riittänyt enää aikaa ja energiaa opiskeluun.
Eduskuntavaalit olivat menestys. Risto Kuisma sai peräti 14 400 ääntä. Päätoiminen yksityisyrittäjän ura jäi vajaan vuoden mittaiseksi.

"Kun eduskuntavaaleissa 1995 sain suuren kannatukseni, ajattelin, että minun olisi tullut saada jotain tuntuvaa ja konkreettista aikaan. Kun se ei tuntunut olevan mahdollista SDP:n rivikansanedustajana, tunsin, etta velvollisuuteni oli yrittää jotain muuta vaihtoehtoa. Yritin saada muutosta ensin yhteistyössä Nuorsuomalaisten kanssa ja sitten perustamalla 'oman' puolueen; Remonttiryhmän vuonna 1998."

"Suuren työn ja valtavan henkilökohtaisen panoksen voimin Remonttiryhmä rp nousi eduskuntapuolueeksi, kun minut valittiin vuoden 1999 vaaleissa 8 994 äänellä edelleen kansanedustajaksi", Risto Kuisma kertoo.

Maaliskuussa 2001 Remonttiryhmä paatti lopettaa toimintansa ja Risto Kuisma palasi takaisin SDP:n kansanedustajaksi. Hyvä yritys ja suuri työ ei ollut tuonut sellaista tulosta, jolla olisi saatu aikaan parannuksia. "Arkipäivän terve järki kertoi, etta tekemällä työtä suuressa puolueessa voi tehokkaimmin viedä eteenpäin sitä oikeudenmukaisuutta, joka on ollut elämäni ja poliittisen toimintani kantava voima", Kuisma toteaa.

Arkielämää

Oman kriisinsä jälkeen Risto Kuisma on tehnyt vapaaehtoistyötä päihdeongelmaisten parissa. Hän on myös Myllyhoitoyhdistys ry:n puheenjohtaja ja hallituksen lakimiesjäsen sekä Raittiuden Ystävien hallituksen jäsen 10 vuotta. Hän on Eduskunnan Elämäntapa- ja nuorisoryhmän (Raittiusryhmän) puheenjohtaja.

Saatuaan takaisin terveen elämän hänestä on 1990-luvulla tullut innokas kuntoilun harrastaja. Kuisma on läpikäynyt 28 maratonia, kymmeniä Finlandia-, Pirkka-, Pogosta- ynnä muita pitkän matkan hiihtoja. Hänen elämänohjeensa on ollut, että päiväjärjestykseen kuuluu keskimäärin tunti päivässä hikoilua ruumiillisen suorituksen merkeissä. Kuntoilemalla tunnin päivässä hän on kertonut jaksavansa tehdä pitkää työpäivää. Fyysinen ja henkinen terveys on myös pysynyt hyvällä tolalla.

Ruumiinkulttuurin ohella Risto Kuisma arvostaa myös henkistä kulttuuria. Hän on intohimoinen kirjoittaja ja kirjojen ystävä. Kuisma pitää klassisesta musiikista, on tanssiteatteri Raatikon hallituksen varapuheenjohtaja ja ylipäänsä myös henkisen kulttuurin kuluttaja.

Perheeseeni kuuluu vaimo Tuija, joka on ay-liikkeen palveluksessa toimittajana. Kolmas perheenjäsen on saksanpaimenkoira Bianca. Bianca on jo viides schäferuros perheessä ja täysivaltainen perheen eli lauman jäsen. Risto Kuisman poika, Karri, on 38-vuotias. Hän ja miniä Irja sekä lapsenlapset Joonas 13 vuotta, Anni-Elisa 3 vuotta ja Juuso 1 vuosi ovat perheenjäseniä, vaikka asuvat omassa kodissaan Risto Kuisman naapuritalossa.